Liikunta ehkäisee syöpää ja tukee syöpähoitoja

Joka kolmas suomalainen sairastuu jossain elämänsä vaiheessa syöpään. Naisilla yleisin syöpä on rintasyöpä ja miehillä eturauhassyöpä. Vuosittain Suomessa todetaan noin 34 000 uutta syöpää ja syöpään kuolee 12 000–13 000 henkilöä. Viiden vuoden kuluttua syöpään sairastumisesta elossa on naisista noin 69 % ja miehistä 66 %. Syöpä kiinnostaa myös liikunnan tutkijoita, ja jo nyt tiedetään, että liikunta ehkäisee syöpää ja tukee syöpähoitoja.

LIIKUNTA EHKÄISEE SYÖPÄÄ

Liikunnan syöpää ehkäisevästä vaikutuksesta on saatu tieteellistä näyttöä erityisesti hikiliikunnasta. Hyväksi näyttäisi olevan kohtuullisesti kuormittava liikunta.

Keskustelua käydään myös kilpaurheilun terveysvaikutuksista. Äärimmäisen kovasta rasituksesta saattaa olla haittaa sydän- ja verenkiertoelimistölle, mutta syövän ilmaantuvuutta ei kovinkaan rasitus näyttäisi ainakaan lisäävän. Tuloksista on kuitenkin vaikea päätellä syy- ja seuraussuhteita. Jos terveyttään haluaa edistää, kannattaa pysytellä kohtuullisessa liikunnassa äärisuoritusten sijaan. Kohtuullinen ei tässä tarkoita, että tavallista harrastusliikuntaa pitäisi keventää.

Hyvä kestävyyskunto näyttää siis suojaavan ihmistä syövältä. Myös nuoruusvuosien liikuntaharrastus näyttää suojaavan syövältä aikuisvuosina. Vastaavasti nuoren vähäinen liikkuminen yhdistettynä ylipainoon lisää syöpäilmaantuvuutta vanhempana.

LIIKUNTA TUKEE SYÖPÄHOITOJA

Tietoa liikunnan positiivisista vaikutuksista syöpäpotilaille on jo niin paljon, että luulisi sen kuuluvan osaksi hoitopolkua. Harjoittelu on myös todettu turvalliseksi ja toteuttamiskelpoiseksi.

Kuitenkin vain 10 % syöpäpotilaista harrastaa liikuntaa hoitojen aikana ja vain 20–30 % niiden jälkeen. Terveydenhuollon ja liikunnan ammattilaisten tietoa aiheesta on siis syytä lisätä, jotta he voivat tukea sairastuneita.

Syöpään sairastuneiden liikunnallinen kuntoutus voi ehkäistä pitkäaikaissairauksien riskiä. Harjoittelu muuttaa kehonkoostumusta, jolloin lihaskudoksen määrä kasvaa ja rasvakudoksen vähenee. Rasvakudos on aktiivista kudosta ja se voi tuottaa liiallisesti estrogeenihormoneja ja muita syövälle altistavia yhdisteitä.

Syöpähoitojen jälkeen on erityisen tärkeää estää painon nousu. Tähän tarvitaan sekä liikuntaa että ruokailutottumusten muuttamista.

LIIKUNTA VOI PELASTAA HENKESI

Liikuntaharjoittelututkimusten keskeinen tulos on, että harjoittelu vähentää väsymystä ja ahdistuneisuutta sekä parantaa elämänlaatua ja hyvinvointia.

Liikunta voi myös edistää syövästä selviytymistä vähentämällä uusiutumisriskiä ja kokonais- ja syöpäkuolleisuutta.

Lisätietoja löydät liikunnan Käypä hoito -suosituksesta (2016).

MITEN LIIKUNTA VAIKUTTAA SYÖPÄSOLUIHIN?

Aihetta on tutkittu vilkkaasti kansainvälisesti. Perusteluja liikunnan vaikutusmekanismeista tarvitaan näyttöön perustuvien hoitojen tueksi. Lisää perusteluja vielä tarvitaan, että liikunnasta voisi tulla kiinteä osa syöpähoitoja.

Nyt näyttää siltä, että liikunnan positiiviset vaikutukset perustuvat pitkälti elimistön omien puolustussolujen parantuneeseen toimintaan. Liikunta näyttää parantavan myös syöpäkasvaimen omaa verenvirtausta. Tämä vähentää hapanpuutetta, joka usein heikentää lääkehoidon tehoa.

LISÄÄ LIIKETTÄ!

Tutkimusnäyttöä on siitä, että liikunta ehkäisee syöpää ja tukee syöpähoitoja. Vaikka kaikkia mekanismeja ei vielä tieteellisesti pystytä selittämään, se tiedetään, ettei liikunnasta haittaa ole – sen enempää syövän ehkäisyssä kuin hoidossakaan. Liikkeelle siis, vaikkei oma lääkärisi vielä olisikaan liikunnan hyödyistä kuullut!

Liikunta toki edistää terveyttä ja hyvinvointia lukemattomilla muillakin tavoilla. Lukaise täältä perustelut, miksi jokaisen tulisi aloittaa voimaharjoittelu viimeistään keski-iässä.

Lähteet

Heinonen, Ilkka (2019): Liikunta ehkäisee syöpää. Liikunta & Tiede, 56(5).

Kukkonen-Harjula, Katriina (2019): Liikunta on hyväksi myös syöpäsairaille. Liikunta & Tiede, 56(5).

Liikunta. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016 (viitattu 21.12.2019). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Kirjoittanut Satu Riihelä