Kasvisruokaa viisaasti – vastaisku eineksille

Ravitsemus – aihe, joka jakaa ihmisiä koulukuntiin ja kuohuttaa tunteita. Miksi? Siksi, että ihmisen ravitsemus kaikkine siihen vaikuttavine tekijöineen on äärimmäisen monimutkainen asia. Ihminen on olento, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen – fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät tekijät ihmisen nykyhetkessä, menneisyydessä ja jopa esivanhempien elämä. Yhtä lailla vaikuttavat kehosi kemialliset reaktiot, solubiologia, fysiologia, hormonit, tunteet, suolistobakteerit, stressi, kehonkoostumus, uni, liikkuminen, ikä, sikiöaika ja moni muu asia.

Miten siis pystyisi tekemään vuosia kestävän ravitsemustutkimuksen, jossa kaikki vaikuttavat tekijät olisi vakioitu? Aivan, tuskin mitenkään. Tutkimustietoa on koottava palapelinä, jossa tieteellinen näyttö muodostuu vähitellen samaan suuntaan viittaavista tutkimustuloksista.

Siksi on mahdollista löytää yksittäisiä tutkimuksia, jotka antavat täysin toisilleen vastakkaisia tuloksia – ja heittävät polttoainetta ravitsemustaistelun liekkeihin.

Siksi ei ole olemassa yhtä selkeää totuutta: ”Syö näin ja pysyt terveenä.” Mitä enemmän ihmismielen ja -kehon toimintaan perehtyy, sitä paremmin sen monimutkaisuuden ymmärtää.

Ihmiset kuitenkin haluavat yksinkertaisia totuuksia ja helppoja ohjeita. Toisaalta isossa kuvassa ihmisten ruokavalion puutteet ovat jotain aivan muuta kuin sosiaalisen median taisteluita seuraamalla voisi kuvitella. Sen vuoksi kootaan ravitsemussuosituksia (Suomessa Valtion ravitsemusneuvottelukunta).

Helpoilla totuuksilla myös erilaiset ”vaihtoehtoiset” näkemykset keräävät omia kannattajakuntiaan – ja monet tekevät rahaa.

KIRJA: KASVISRUOKAA VIISAASTI

Duodecim julkaisi vastikään teoksen Kasvisruokaa viisaasti, jonka kirjoittajat (Eeva Voutilainen,ETL, Soili Soisalo, MMM ja Anna-Liisa Elorinne, FT, professori) ovat ravitsemustieteilijöitä.

Teos kertoo kansantajuisesti kasvisruuan eduista esimerkiksi terveydelle ja painonhallinnalle, ja antaa ohjeita tasapainoisen kasvisruokavalion koostamiseen – tieteellisen tutkimuksen perusteella. Kirja siis asemoituu ”virallisen” ravitsemustieteen koulukuntaan.

Näkökulmana on myös kestävä ruokavalio eli ravinnon vaikutukset ympäristöön sekä ravinnon riittävyys globaalisti.

Kirja opastaa myös eri ikäkausiin liittyvissä ravitsemuskysymyksissä, kuten vaikkapa mitä ikääntyvän ihmisen on otettava vegaanina huomioon.

Kirjassa puhutaan ”kasvisruokavalioista” eli kyse ei ole pelkästään vegaanin opaskirjasta. Tämä hiukan vaikeuttaa kirjan pääsanoman ymmärtämistä. Ruokaohjeet kuitenkin näyttävät olevan täysin vegaanisia.

Kirjan alussa, ja varsinkin sivun 13 taulukon perusteella, syntyy käsitys, että kasvisruokavalio tarkoittaa sitä, että syöt joskus myös jotain kasvista. Kasvisruokavaliot kattavat kaikki ruokavaliot tavallisesta sekasyöjästä vegaaniin. Markkinointisyistäkö käsitettä vegaani piilotellaan? ”Kasvisruoka” uponnee suureen yleisöön paremmin kuin ”vegaaninen ruoka”.

Kasvisruoan lisäämisen kynnystä toki onkin syytä madaltaa. Omasta kuplastani katsottuna esimerkiksi kohut koulujen kasvisruokapäivistä tuntuvat absurdeilta. Meillä kuitenkin näyttää vielä Suomessa olevan suuri joukko kasvisruuan vastustajia.

Itse olisin kokenut teoksen vakuuttavammaksi reilusti vegaaniruokavalion oppaana ja keittokirjana. Minä en kuitenkaan kuulu kirjan tärkeimpään kohderyhmään. Minua ei tarvitse vakuuttaa kasviruoan eduista. Lempeänä kasvisruokaan johdatteluna teos varmasti toimii hyvin juuri tällaisena.

KENELLE SUOSITTELEN KIRJAA?

Erityisen suositeltava teos on henkilöille, joilla on elintapasairauksia, kuten sydän- ja verisuonitauteja, korkeaa verenpainetta, kakkostyypin diabetesta ja metabolista oireyhtymää, ja joiden ruokavalio ei edistä tervehtymistä. Kirja kertoo ymmärrettävällä tavalla ravinnon vaikutuksista näiden sairauksien syihin.

Pillerit hoitavat vain oireita, eivät paranna elintapasairauksien syntymekanismia – kuten toivottavasti tiedätkin? Elintapoja, kuten ruokavaliota, muuttamalla voit sen sijaan parhaimmassa tapauksessa hoitaa itsesi terveeksi.

Suosittelen lukemista myös kaikille vegaaniksi aikoville, jotka eivät vielä ole perehtyneet vegaaniruokavalioon liittyviin erityiskysymyksiin. Vaikka jatkossa hifistelisit eri ruoka-aineilla, tietyt periaatteet koskevat kaikkia. Sinun on esimerkiksi syytä tietää B12-vitaamiinista.

KIRJAN RUOKAOHJEET

Kirjassa Kasvisruokaa viisaasti on yli 40 ruokaohjetta. Valitettavasti monissa ohjeissa on lisättyä sokeria. Miksi? Täysipainoisesti koostettu terveellinen ruokavalio poistaa tehokkaasti sokerinhimon. Miksi siis ylläpitää makean kaipuutaan lisäämällä ruokaan turhaan makeutusaineita? Jätä siis sokerit ja siirapit pois, jos kokeilet ohjeita. Makuaisti tottuu nopeasti ja pian makeutusaineilla höystetyt ruoat eivät enää maistu.

Kirjan ruokaohjeista aion itse kokeilla pähkinätahnalla täytettyjä munakoisokääröjä sekä pinaatti-pähkinäpyöryköitä, jotka molemmat ovat kotoisin georgialaisesta keittiöstä.

Georgialaisesta keittiöstä puheen ollen, on pakko poiketa aiheesta ja kehua autenttista georgialaista ruokaa tarjoavaa ravintola Rionia, joka löytyy Espoosta ja Turusta. Kaikki ei ole vegaanista, mutta ruokalistalla on maukkaita kasvisruokia.

VEGANISMIA ON MONENLAISTA

Jos ravitsemuksesta ylipäänsä löytyy eri koulukuntia, niin löytyy veganismin sisältäkin.

Itse syön pitkälti vegaanisesti. Ongelmana itselleni ”perusvegaanin” (vilja + palkokasvit) ruokavaliossa on suuri viljan määrä. Olen nimittäin todennut voivani paljon paremmin ilman viljoja (myös gluteenittomia). Perunaa en myöskään käytä, koska tämän tärkkelyspommin sijaan löytyy paljon ravinteikkaampiakin vaihtoehtoja, kuten punajuuri. Kvinoaa käytän, joskus täysjyväriisiä. Joskus lautaselleni päätyy myös viljaa sisältäviä ruokia, kuten marja-aroniapannukakkua. En kannata rajoituksiin perustuvaa syömistä, vaan kannustan sinua kuuntelemaan omaa kehoasi ja valitsemaan ravintosi ruuan positiivisten vaikutusten kautta.

Mikäli siirryt vegaaniksi terveyssyistä, kiinnitä huomiota ”lihan- ja maidonkorvikkeiden” määrään ruokavaliossasi. Nämä tuotteet ovat pitkälle prosessoituja ja niiden ravitsemuksellinen sisältö ei useinkaan päätä huimaa. Kyse ei siis ole terveystuotteista. Opettele mieluummin kokkaamaan hyödyntämällä kasvikunnan tuotteet sellaisenaan.

Kasvisruokaa viisaasti -kirjan ruokaohjeista suuressa osassa on maitotuotteiden korvikkeita, lihankorvikkeita ei juurikaan. Kasvimaidot voi myös helposti valmistaa itse, jolloin välttyy lisäaineilta ja teolliselta prosessoinnilta – tässä kirjassa näitä ohjeita ei ole. Netistä kuitenkin löydät paljon ohjeita, esimerkiksi Kiitos hyvää -blogissa on hyvä kooste itse tehtyjen kasvimaitojen ohjeista.

ETTEI ISO KUVA UNOHTUISI

Positiivista on, että kasviruoan hyödyllisyyttä nostetaan esiin monista näkökulmista. Suurin ongelma suomalaisten ruokavalion isossa kuvassa kuitenkin on juuri kasvisten aivan liian vähäinen määrä sekä prosessoitujen elintarvikkeiden suuri osuus.

Kun vaihdat makkarat, einekset ja karkit Kasvisruokaa viisaasti -kirjan ohjeisiin, terveytesi, hyvinvointisi ja energisyytesi kohentuu taatusti pikavauhtia!

Ja kun pääset vauhtiin kasvisruokiin tutustumisessa, netistäkin avautuu reseptien aarreaitta. Tutustuminen kannattaa aloittaa vaikkapa Elina Innasen Chocochili-blogista.

Kirjoittanut Satu Riihelä